Kohtaaminen
Jo kaukaa näen sinut
tulet luokseni hymyillen kujeilevasti
silmissäsi tuikkii rakkauden leikki
kaappaat minut syliisi nälkäisenä
hukuttaen satoihin suudelmiin
sulan sinun lämpöösi
kuulen
sydämeni jyskeen
ajatukset piirtyvät pilviin saakka
yli ajan ja avaruuden
olen sinussa ja säkenöin
olet arki ja pyhyys
olet elämä
En päästä sinusta irti aamujen kajossa
en halua ikävöidä
tätä hetkeä milloinkaan
vaan elää sen kanssasi tahdon
kunnes kumpujen alla lepään
silloin hymyilen
autereen takaa
kun kivelle lasket tuon
kevään ensilehden
on sanaton kukka tuo
vain tähti valkoinen
tiistai, 4. tammikuu 2011
Kommentit